Turvaranneke arjessa: Voiko laitetta pitää ranteessa myös suihkussa ja saunassa?

Oman kodin rauha ja tutut rutiinit ovat tärkeitä meille jokaiselle. Ikääntymisen tai muuttuvien elämäntilanteiden myötä voi kuitenkin herätä huoli itsenäisestä selviytymisestä, jos jotain yllättävää tapahtuu. Turvallisuuden tunne on sujuvan arjen perusta. Pienet, helppokäyttöiset apuvälineet tuovat usein suuren helpotuksen sekä ikäihmiselle itselleen että hänen läheisilleen.

Arjen turvaverkkoa suunnitellessa herää usein käytännön kysymyksiä laitteiden käytöstä. Moni miettii, pitääkö laite riisua peseytymisen ajaksi tai voiko sen ottaa mukaan saunaan. Laitteen toimintaperiaatteet on hyvä tuntea tarkasti, jotta siitä saa parhaan mahdollisen hyödyn. Turvaranneke kulkee helposti mukana eri tilanteissa ja tukee itsenäistä asumista omassa kodissa.

Voiko turvaranneketta pitää suihkussa tai saunassa

Kylpyhuone ja suihkutilat ovat kodin yleisimpiä paikkoja liukastumisille ja kaatumisille. Tilastotietojen mukaan suuri osa ikäihmisten kotiapaturmista sattuu juuri kosteissa tiloissa. Siksi on tärkeää pitää turvaranneke ranteessa myös suihkun aikana. Jos vahinko sattuu liukkaalla lattialla, apu on saatavilla heti ilman tarvetta kurkotella puhelinta tai huutaa apua.

Nykyaikaiset turvalaitteet on suunniteltu kestämään vettä. Useimmilla laitteilla on korkea vedenkestävyysluokitus, kuten IP67. Laite kestääkin lyhytaikaisen upotuksen veteen, joten sitä voi käyttää huoletta suihkussa, kylvyssä ja käsiä pestessä. Vesi ei pääse vaurioittamaan laitteen sisäistä tekniikkaa, ja hälytyksen voi tehdä turvallisesti myös silloin, kun iho ja laite ovat märkiä.

Sauna on kuitenkin aivan toisenlainen ympäristö, ja siellä kannattaa olla varovainen. Vaikka laite sietää vettä, saunan kuumuus ja höyry voivat vaurioittaa sen akkua ja elektroniikkaa. Valmistajien ohjeiden mukaan laitteet on yleensä suunniteltu toimimaan alle 50–60 asteen lämpötiloissa. Saunassa lämpötila nousee usein tätä korkeammaksi, mikä lyhentää akun käyttöikää tai saattaa rikkoa laitteen kokonaan.

Kuumuudella on toinenkin käytännön haitta: laitteen osat voivat kuumentua niin paljon, että ne aiheuttavat iholle polttavan tunteen tai jopa palovammoja. Siksi ranneke kannattaa jättää saunomisen ajaksi kuivan pukuhuoneen puolelle, mistä sen saa helposti takaisin ranteeseen heti saunasta poistuttaessa.

Miten vanhuksen turvaranneke toimii

Monesta ikäihmisestä ja läheisestä uuden laitteen käyttöönotto voi aluksi tuntua jännittävältä tai vieraalta. Turvalaitteiden käyttö on kuitenkin tehty erittäin helpoksi, eikä monimutkaisia ohjeita tarvitse opetella ulkoa. Laite tuo turvaa ja varmuutta itsenäiseen asumiseen.

Laitteen ydin on pieni ja kevyt painike, joka kulkee mukana ranteessa tai kaulassa. Jos vointi heikkenee tai sattuu kaatuminen, riittää helpon hälytyspainikkeen painaminen. Mitään puhelinnumeroita ei tarvitse muistaa tai näppäillä, mikä nopeuttaa avun saamista huomattavasti.

Painallus muodostaa heti yhteyden turvakeskukseen. Laite hyödyntää kodissa olevaa keskusyksikköä tai omaa matkapuhelinverkkoaan lähettääkseen tiedon avuntarpeesta sekunneissa. Kaiuttimen ja mikrofonin kautta avautuu puheyhteys, jolloin turvakeskuspäivystäjä voi keskustella käyttäjän kanssa ja selvittää, millaista apua tilanteessa tarvitaan.

Jos kaatuminen on tapahtunut toisessa huoneessa eikä puheyhteyttä saada muodostettua, järjestelmässä noudatetaan aina varovaisuusperiaatetta. Paikalle lähetetään heti sovittu apu – esimerkiksi perheenjäsen, naapuri tai ammattitaitoinen turva-auttaja, jolla on kodin avaimet. Tilanteessa ei tarvitse jäädä yksin, sillä tuki on saatavilla vuoden jokaisena päivänä ympäri vuorokauden.

Miten turvaranneke vaikuttaa sydämentahdistimen käyttöön

Sydämentahdistinta käyttävien on tärkeää varmistaa, etteivät muut arjen laitteet häiritse sen toimintaa. Nykyaikaiset turvalaitteet ja tahdistimet toimivat turvallisesti rinnakkain, kunhan noudatetaan muutumia helppoja perussääntöjä.

Tahdistimet are hyvin suojattuja ulkoisilta sähkömagneettisilta kentiltä. Turvalaitteet lähettävät radiosignaaleja vain lyhyesti hälytyspainiketta painettaessa. Suositeltava turvaväli radiotaajuista lähetintä käyttävän laitteen ja sydämentahdistimen välillä on yleensä noin 15 senttimetriä.

Ranteessa pidettävä turvalaite on siten turvallinen valinta. Ranteen ja rintakehän välinen etäisyys säilyy luonnostaan riittävän suurena kaikissa päivittäisissä toiminnoissa. Ainoa vältettävä tilanne on laitteen pitäminen rintataskussa tai suoraan tahdistimen päällä.

Jos turvalaite halutaan kantaa ranteen sijaan kaulahihnassa, hihna on säädettävä niin pitkäksi, että laite roikkuu selvästi rintalastan alapuolella. Näin laitteet toimivat häiriöttä ja arki sujuu turvallisesti.

Miten saada turvaranneke hyvinvointialueelta tai kunnalta

Kun arjen itsenäiset toimet alkavat tuntua haastavilta tai kaatumisen pelko rajoittaa liikkumista, tukea on saatavilla julkisen sektorin kautta. Jokaisella on oikeus turvalliseen asumiseen omassa kodissaan. Palvelun hakuprosessi on suunniteltu auttamaan ja helpottamaan perheen arkea askeleittain.

Ensimmäinen vaihe kohti julkista tukea on palvelutarpeen arviointi. Hyvinvointialueen sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset tekevät toimintakyvyn kartoituksen, jossa selvitetään ikäihmisen fyysinen, psyykinen ja sosiaalinen tilanne. Kotikäynnin aikana keskustellaan arjen sujumisesta ja apuvälineiden tarpeesta. Arviointi on maksuton, ja sitä voi pyytää joko ikäihminen itse tai hänen läheisensä.

Jos arvioinnissa todetaan laitteen tarpeellisuus, hyvinvointialue voi myöntää sen kotihoitoon liittyvänä tai erillisenä tukipalveluna. Apuna käytetään usein palveluseteliä, jolla perhe voi valita hyvinvointialueen hyväksymän yksityisen palveluntarjoajan. Tällöin julkinen sektori maksaa osan kustannuksista, mikä helpottaa perheen taloudellista ja käytännön järjestelyä.

Paljonko turvapuhelin tai turvaranneke maksaa

Turvalaitteiden hankintaa suunnitellessa kustannusten ennakoitavuus on tärkeä tekijä perheen päätöksenteossa. Palvelujen hinnoittelu on yleensä selkeää, ja turvallisuuteen tehty sijoitus tuo varmuutta arkeen.

Meillä SunHoivalla turvapuhelinpalvelun hinta muodostuu selkeistä osista: kuukausimaksusta, kertaluonteisesta asennusmaksusta sekä mahdollisista hälytyskäynneistä. Perinteisen turvarannekkeen tai kaulanauhan kuukausimaksu on 59 euroa, asennusmaksu on 45 euroa ja hälytyskäynti maksaa 85 euroa. Valikoimastamme löytyy myös edistyneempiä ratkaisuja, kuten kaatumisranneke (73 €/kk) ja paikantava GPS-turvaranneke (96 €/kk), joten palvelu ja laitteisto voidaan valita joustavasti tarpeiden mukaan.

Kustannuksia voi keventää eri tavoin. Jos palvelu hankitaan hyvinvointialueen myöntämällä palvelusetelillä, omavastuuosuus voi jäädä pieneksi tai palvelu on kokonaan maksuton. Itse maksetuista palveluista ja kotona tehdyistä auttamiskäynneistä voi saada Verohallinnon ohjeistuksen mukaisesti kotitalousvähennystä. Tämä vähennys pienentää palvelun lopullista hintaa merkittävästi.

Turvallinen ja huoleton arki omassa kodissa

Arjen turvallisuudesta ja itsenäisyydestä ei tarvitse tinkiä ikääntymisen myötä. Sopivat apuvälineet varmistavat, että asuminen omassa kodissa voi jatkua tuttujen rutiinien parissa ilman jatkuvaa huolta. Kun perhe tietää, että läheisellä on ranteessaan luotettava yhteys auttajiin, kaikkien arki helpottuu.

Turvallisuus syntyy luotettavasta tukiverkostosta ja toimivista välineistä. Nykyaikaisen turvateknologian ansiosta apu on tarvittaessa aina yhden painalluksen päässä, mikä antaa mahdollisuuden itsenäiseen ja omannäköiseen elämään kotona.